Nimesi kaunis ja sointuva

Nimet ovat aina kiehtoneet minua, eritoten luontoon liittyvät. Verkkosivu etunimet.net onkin kerännyt suuren määrän tällaisia suomalaisia nimiä, ja minähän sananikkarina hyökkäsin heti tutkiskelemaan niitä.

Kukat ovat perinteisiä nimiä, ja niitä pidetään mielestäni yleisestikin kauniina niminä niiden konnotaatioiden ansiosta. Tuttuja ovat esimerkiksi Orvokki ja Vuokko, itselleni vieraampia taas Amaryllis, Hortensia tai Lupiini. Kauniita silti kaikki.

Seuraavana kategoriana silmiini osuivat hedelmät ja marjat. Tunsin kerran erään Kirsikan, jolle nimi mielestäni sopi kuin nenä päähän. Muita hedelmäisiä tai marjaisia nimiä ovat esimerkiksi Mango, Omena, Vadelma ja Luumu. Minusta on erityisen kiinnostavaa nimissä juuri se, miten jo pelkän nimen kuullessamme saamme tietynlaisia ”etiäisiä” eli meillä ehkä on ennakkoajatuksia tietyn nimisistä ihmisistä. Arvasin kerran erään uuden tuttavani nimen, sillä hän vain näytti juuri sen nimiseltä. Hedelmien kohdalla en tarkoita sitä, että joku fyysisesti näyttäisi joltakin hedelmältä, vaan ihmisestä ehkä muuten tulee erityinen fiilis. Tiedättekö, mitä tarkoitan? 

Muita syötäviä luonnonantimia ovat esimerkiksi Maissi, Parsa ja Pähkinä. Jotenkin Parsasta tulee esimerkiksi mieleen hyvin jämäkkä, tarkka ja vahvatahtoinen ihminen, ei ainakaan ujo. Vai mitä mieltä te olette? Ilmoittaudu, jos olet ujo Parsa!

Poimiessani syötävien nimien listaa yllätyin myös siitä, että mausteet ja yrtit ovat päässeet nimiksi. Korianteri, Meirami ja Timjami sointuvat mukavasti, mutta keksitäänköhän niistäkin lyhenteitä, kuten monista muista pitkistä nimistä. Ehkäpä, Kori, Mertsi ja Timi? Siinä menikin sitten omaperäisyyden hohto.

Puu- ja kasviosastolta olin kuullut vain harvan nimen, esimerkiksi Kaislan ja Palmun. Käpy, Jalava, Pihlaja, Leppä ja Oksa olivatkin erittäin kiinnostavia tuttavuuksia. Kun maiskuttelee tarpeeksi pitkään jotain arkista yleisnimeä, sen merkitys tavallaan katoaa, ja pystyykin näkemään erisnimen sen takana. Eli vaikka Käpy kuulostaisikin aluksi erikoiselta,  toistojen kautta nimeen tottuu käytössä hyvin nopeasti, eivätkä ajatukset enää joka tapaamiskerralla ajaudu havumetsiin tai oraviin. Ainakin uskon niin (itsehän olen tatuointiväri).

Kun luonnosta puhutaan, pakko on mainita myös eläimet. Ahma, Karhu, Susi ja Pääsky ovat selkeitä kaksitavuisia suomalaisia nimiä, jotka kuitenkin ovat hyvin harvinaisia. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan kutakin etunimeä on annettu 1900-luvun alusta alkaen vain muutamalle kymmenelle ihmiselle. Ehkäpä eläimistä syntyy helpoiten tiettyjä konnotaatioita jo ihan faabeleiden ja muiden kansansatujen kautta, joten erisniminä ne on todettu hankalaksi käyttää. Nimi on kuitenkin usein ensimmäinen asia, jonka uudesta ihmisestä saamme tietää, ja eläinsanat taas luovat aika paljon ennakkoasenteita kantajastaan. Jos nimi sattuukin olemaan todella ristiriitainen esimerkiksi ihmisen fyysisen olemuksen tai luonteen kanssa, saattaa nimen kertominen aiheuttaa kantajalleen hölmöjä kysymyksiä ja kommentteja. Onko teillä kokemusta tällaisesta?

Luonnonilmiöitä on listassa hyvin paljon, ja osa niistä on todella yleisiä. Kenenkään korvaan ei taida kalskahtaa oudolta esimerkiksi Pyry, Sini, Tuuli tai Säde. Sateenkaari, Nietos ja Kallio saavat jo ehkä osan pyörittelemään silmiään. Totta kuitenkin on se, että mitä suositumpi joku yleisnimi erisnimenä on, sen vähemmän se enää saa kummasteluja osakseen. Ei ole mitään sääntöä, miksi Kallio ei ole niin yleinen kuin Tuuli. Sanan sointu voi toisinaan vaikuttaa, mutta mielestäni trendeillä on suurempi osuus. Jos esimerkiksi julkisuudessa tulee esiin harvinainen nimi, on hyvinkin mahdollista, että nimi tulee näin tunnetuksi ja arkisemmaksi, ja se siirtyy tuttuuden kautta myös uusille nimenhaltijoille. Nykyään trendinä taas on omaperäisyys, joten monet yrittävätkin löytää lapselleen mahdollisimman harvinaisen nimen. Jos sellaista siis etsii, niin etunimet.net on yksi hyvä keino tarkastella vähän erilaisia nimiä.

Vaikka ei lasta nimettävänä olisikaan, suosittelen käymistä etunimet.net -sivuilla, sillä nimiluettelo on erittäin kiinnostava ja herättää varmasti erilaisia mielipiteitä. Väestörekisterikeskuksen sivuilta pääsee myös tarkistamaan nimien määrän Suomessa.